Sukkia iskälle

Jos jollekin, niin isälleni, on kiva antaa neulelahjoja, koska tietää hänen arvostavan niitä. Iskä on myös aina sukkia vailla, vaikka olen neulonut hänelle niitä varmaan kymmeniä pareja. Nämä ensimmäiset sukat aloitin jouluaattona 2011, kun olimme matkalla vanhempieni mökille joulunviettoon. En löytänyt mistään kolmepuolosia puikkojani, joten nappasin mukaan kolmemilliset. Ei tullut yhtään liian tiukat, vaikka käsialani onkin enemmän tiukka kuin löysä, ja välillä olen miettinyt, että pitäisikö kokeilla tehdä vaihteeksi sukat nelosen puikoilla peltiefektin välttämiseksi. Jonkin verran näitä tuli muistaakseni matkalla ja mökillä neulottua, mutta valmiiksi asti en saanut. Joulupaketista iskä sai kuvan miehelle tekemistäni sukista, ja lupauksen, että samanmoiset sukat tulisi hänkin jossain vaiheessa saamaan. No, se jossain vaiheessa oli sitten seuraavan vuoden (eli viime) jouluna, kun en niitä aikaisemmin ollut jaksanut neuloa loppuun. Parempi myöhään kuin ei ollenkaan? 

 

Ohje: oma perussukka, 56 s, 3o 1n -joustin, hollantilainen kantapää, nauhakavennus

Lanka: Novita 7 Veljestä (689) ja Novita 7 Veljestä Raita (894)

Puikot: 3 mm

Menekki: En muistanut kotona punnita ja mökillä ei ollut digivaakaa, joten tarkka arvo jäänee arvoitukseksi.

Koko: 43

Halusin käyttää ruskean langan kokonaan loppuun, mutta en sen kummemmin tehnyt mitään laskutoimituksia sen varmistamiseksi. Olisi kannattanut vähän suunnitella, kävi nimittäin niin, että lanka loppui kesken jo toisen sukan kantapään kohdalla. Ajattelin, että ei siinä mitään, puran vain aloitukset pois ja neulon loppulangasta pienet pätkät tilalle. Tulipahan sitten todettua sekin, että aloitusreunan purkaminen ei käy kovin helposti (eikä tarvi jatkossa sitä langanpäätä kovin pitkästi päätellä). Lopulta poimin raitalangan ensimmäisen kerroksen puikoille ja purin ruskean pois viimeisestä kerroksesta alkaen. Sukat tuli valmiiksi, mutta en taida kokeilla toista kertaa tuota kikkaa.

Koska olisi ollut vähän huijausta antaa edelliseksi jouluksi luvatut sukat seuraavana jouluna lahjaksi, aloitin muutamaa päivää ennen joulua neulomaan toista paria. Entisessä elämässä (eli ennen lasta) olisin varmasti saanutkin sukat parissa päivässä valmiiksi, mutta nyt ei pysty samalla tavalla paneutumaan pelkkään puikkojen heilutteluun, kun pitää yrittää pysyä tuon vauhtivekaran perässä, ennen kuin se tipahtaa tv-tasolta tai keittiöjakkaralta... Niinpä sukat valmistuivat vasta tammikuun puolella, ja eilen vein ne uudelle omistajalleen.

 Ohje: perussukka, 56 s, hollantilainen kantapää, sädekavennus

Lanka: Novita 7 Veljestä (009)

Puikot: 3,5 mm

Menekki: 168 g

Koko: 43

Näihin sukkiin kokeilin varmaan paria kuvioneuletta ennen kuin keksin tämän, joka ei sekään sitten kovin kaksinen ollut, kun ei kunnolla edes erotu, mutta tuollaista salmiakkikuviota se on olevinaan. Ja olipahan jotain mielenkiintoa neuloa vartta, kun en halunnut pelkkää sileääkään tehdä tuohon resoreiden väliin, enkä myöskään joustinneuletta koko varteen. Lanka on jotain 7 Veljeksen kampanjaväriä, jota aikoinaan hamstrasin seitsemän kerää neuletakkia varten. Tein muistaakseni takakappaleen ja etukappaleita puoleen väliin, kunnes en enää halunnutkaan sellaista neuletakkia ja purin tekeleen. Onpahan taas yksi kerällinen neulottu pois varastoja täyttämästä, mutta vielä riittää muutamaan sukkapariin. Ehkäpä neulon niistä muutaman vuoden tauon jälkeen jollekin sivarille sukat.

Harmaa kauluri

Otsikoinnin aatelia...

Mies hukkasi vanhan kaulurinsa ja pyysi tekemään tilalle uuden. Tällä kertaa toiveen toteuttaminen ei kestänyt kolmea vuotta, vaan ehkä pari kuukautta maksimissaan. :P

Harmittavaisesti Novita ei enää valmista tuota Luxus Cloudia, josta edellinen kauluri on tehty. Niinpä jouduin keksimään tilalle korvaavan langan, ja tieni vei Lumoavaan Lankaan. Värivaihtoehdot olivat aika rajalliset, joten päädyin tähän harmaaseen. Vasta myöhemmin minulle selvisi, miksi tuotteet olivat muistakin hyllyistä aika vähissä: liike lopettaa toimintansa. En ole pitkiin aikoihin käynyt neuletapaamisissa tai muutenkaan lankakaupoissa, mutta harmittaa silti. Onneksi Ouluun on avattu uusiakin putiikkeja, joissa en tosin niissäkään vielä ole ehtinyt vierailla. Lankamaailma on lisäksi autoilijan kannalta mielestäni aika huonolla paikalla, kun parkkipaikkaa voi olla vaikea löytää.

Ohje: Hepsin kauluri

Lanka: Garnstudio DROPS Merino Extra Fine (05)

Puikot: 3,5 mm

Menekki: 116 g

Muuta: 96 silmukkaa, 9,5 cm resoria, 12 cm sileää, 2 cm resoria

Ekaa kertaa neuloin tätä lankaa, tai merinovillaa ylipäätään, ja eipä se nyt niin kummoista ollutkaan. Ehkä odotukset olivat liian korkealla. Lanka nitisi puikoilla ja tuntui - uskaltaakohan näin edes sanoa - vähän kuin akryyliltä. Mutta jospa valmis neule säilyisi hyvännäköisenä pidempään kuin keinokuidusta neulottu, ja oli se ainakin ihanan pehmoinen, lämmin, eikä kutittanut. Neulepinnasta tuli aika peltiä 3,5 mm puikoilla, mutta ei liian tönkköä kuitenkaan, ja on ainakin lämmin. Itsellekin täytyy kyllä jossain vaiheessa kauluri neuloa, tosin omaani haluan pidemmän kauluksen, toisin kuin mies, joka ei halua paksua taitosta kaulalle. Lainasin tätä miehen kauluria kävelylenkillä, ja itsellä meinasi posket jäätyä kipakassa pakkassäässä.

Kastelin kaulurin, ja annoin sen kuivua pyyhkeen väliin aseteltuna reunan rullaantumisen minimoimiseksi. Kuivuttuaan kauluri pääsi heti käyttöön. Sitten se ajelehti pari päivää vailla säilytyspaikkaa, kunnes keksin laittaa sen eteisen peilikaapin pohjalla olevaan koriin, johon on säilötty kaikkea muutakin epämääräistä. Hetken päästä menin kaivelemaan koria uudestaan - ja sieltähän se löytyi se hukkunutkin kauluri, ja olikin varmaan ainoa paikka koko huushollissa, jota ei oltu vielä tongittu läpi.

Kalajoki vetää puoleensa

 

Ohje: Kalajoki

Lanka: Novita Nalle (043)

Puikot: 3 mm

Menekki: 94 g

Nämä sukatkin ovat vuosimallia 2011, eli yksi valmistuneista kyhäilyistä. Tuolla ne edelleen lojuvat vaatehuoneen perukoilla, mutta taitavat nyt päätyä äitin joululahjapakettiin. Pitäisi enemmänkin neuloa varastoon. Yleensä kun tuppaan neulomaan vain itselleni, jos en heti sillä hetkellä keksi jotain muuta käyttäjää. Oma villasukkavarasto alkaakin pursuilla jo yli äyräiden. Omista varastoistani löytyy myös lähes identtiset tällaiset sukat. Lähes sen takia, että näiden sukkien kanssa kämmäilin jotain mallineuleen kanssa. Muistaakseni jätin jonkin kerroksen neulomatta tai jotain vastaavaa, joka ei siis kovin vakava virhe ole, eikä näy lopputuloksessakaan kummemmin. Taitavat nämä olla vähän omiani isommatkin. Jo ensimmäisellä kerralla ohje osui ja upposi. Yksinkertaisen kaunis, näyttävä lopputulos, mutta neulominen ei kuitenkaan ole kovin vaivalloista tai haastavaa, kun suurimmaksi osaksi saa tikutella sileää, mutta kuitenkin tarpeeksi mielenkiintoista. En usko, että tämäkään jää viimeiseksi tämän ohjeen toteutuksekseni.

Vanhoja kyhäilyjä

Osallistuin kesällä 2011 Kesäyön hullutukseen eli KYHiin. Sain aloitettua kaikki 25 työtä, valmiiksi niistä ehti 19 (ja kesken jääneistä osa on jo purettu), mutta esittelyyn pääsi vain yhdeksän valmista ja yksi aloitus. Joten jos mitään uutta ei synny, niin ei täältä esiteltävät heti kesken lopu. Jos vain ehtis ja sais aikaiseksi blogata, niin ettei uusi blogi kuihdu heti alkuunsa... Tässäpä siis pari valmistunutta kyhäilyä. Onneksi on Ravelry, johon sentään olen kirjannut neuleiden tiedot ylös, muuten ei olisi mitään hajua puikkokoosta tai langan menekistä.

Ohje: Hurricane Hat

Lanka: Novita Puro Batik (883)

Puikot: 4mm

Menekki: 47 g

 

Yhtenä kyhäilytyönä oli virkattu kassi, josta jäi jämäksi melkein kerällinen Puro Batikia. Hepsi oli tehnyt tästä langasta kauniita Hurricaneja, joten siitäpä sain idean tehdä sellaisen itsekin. Tykkään tosi paljon langan värityksestä ja myös itse piposta. Tämä ei kuitenkaan jää itselle, vaan menee sytomyssyksi, kuten alempikin hattunen. Kunhan vain joku saisi aikaiseksi toimittaa ne johonkin keräyspisteeseen.

 Ohje: Tähdellinen

Lanka: Novita Puro Batik (883)

Puikot: 4 mm

Menekki: 50 g

Tätä pipoa oli mukava neuloa, ja lopun langankin sai käytettyä kokonaan. Pipoistani tulee monesti liian pieniä, kun en osaa arvioida, milloin kavennukset olisi hyvä aloittaa. Päälaelta aloitettavassa mallissa kokoa on helpompi säädellä. Tein pipoon tarkoituksella rullaavan reunuksen, sillä halusin käyttää langan mahdollisimman loppuun, ja muuten piposta olisi tullut liian syvä.

Isänpäiväpipo

Viime aikoina on tullut annettua aika vähän neuleaiheisia lahjoja. Viime jouluksi tarkoitetut villasukatkin sain valmiiksi vasta joku aika sitten, langanpäitäkään ei ole vielä päätelty. Niinpä tänä vuonna ajattelin aloittaa valmistelut ajoissa. Tämän pipon neuloin iskälle isänpäivälahjaksi, ja se oli valmis jo kahta viikkoa ennen!

Ohje: Käänteinen

Lanka: Novita 7 Veljestä (099)

Puikot: 3,5 mm

Menekki: 93 g

Muuta: 120 silmukkaa

Tässä pipossahan siis molemmat puolet ovat oikeita puolia, ylläolevasta tykkään itse enemmän. Olen jo yhden Käänteisen iskälle antanut, senkin isänpäivälahjaksi pari vuotta sitten. Iskällä on aika iso pää, joten tällainen malli sopii varmasti, kun reunaa voi kääntää mielensä mukaan. Joustinneuleen ansiosta voi silmukoitakin laittaa varmuuden vuoksi vähän enemmän, eikä pipo siltikään lörpötä ikävästi. Iskän iho ei myöskään kutia herkästi, joten neuloin pipon omista varastoista löytyvästä Seiskaveikasta. Miehellekin olisi tarkoitus oma tällainen tehdä jossain vaiheessa, mutta jostain vähemmän kutittavasta langasta.

Kuvat napattiin nopeasti kännykällä, juuri ennen piponvientireissua. Oli pakko laittaa vielä tuo alempi kuva, kun pojalla on niin mahtava ilme. :D Ei ole vielä ihan kaikki Bloggerin ominaisuudetkaan hallussa, kun vasta nyt hoksasin, että saahan noita kuvia vähän suurennettuakin.

ps. Edellisessä postauksessa unohtui mainita, että vihreiden villahousujen lähtötilanne oli tämä. Kissa oli päässyt vähän antamaan lempeä ihanille hahtuville...

Villahoususankari

Meillä käytetään pääsääntöisesti kestovaippoja, ja yrityksen ja erehdyksen kautta löysimme itsellemme sopivimman kombinaation: sisävaippa ja kuorena villahousut. Pikkuvauvana paras sisävaippa oli taiteltu harso, nyt isompana sisätäyttövaippa. Jonkin verran meillä on myös taskuvaippoja, mutta kyllästyttyäni jatkuviin ohivuotoihin käytetään niidenkin kanssa ohuita villahousuja varmuuden vuoksi.

 Niinpä niitä villahousuja on sitten pitänyt neuloa ihan tarpeeseen, vaikka muuten ei olisikaan kauheasti neulotuttanut. Toiset on viihtyneet puikoilla pidempään kuin toiset, jos ihan akuuttia tarvetta ei ole ollut. Tällä hetkellä ei ole tarvetta uusille pöksyille, tosin yhdet pitkälahkeiset olisi kiva tehdä. Olen ihastunut Tiuhtis-ohjeeseen, joten muita ohjeita en ole edes testannut, pois lukien jo ennen pojan syntymää neulotut yhdet housut (esitelty vanhassa blogissa), jotka muuten mahtuvat edelleen tuolle hoikkeliinille.

Lanka: Aade Lõng Heie + nyöri 7 Veljestä

Puikot: 4 mm & 4,5 mm

Menekki: 48 g

Koko: S

Näistä ei mitään erityistä mainittavaa tule mieleen, ovat jo käytöstä poistuneet, kun jäivät pieniksi.

 Lanka: Novita Puro kanervikko (801)

Puikot: 4 mm & 4,5 mm

Menekki: en muistanut punnita, vajaa 2 kerää

Koko: L 

Housut on olleet käytössä jo aika pitkään, keväästä asti, joten käytön jälkiä alkaa näkyä. Lanka on huopunut erityisesti kosteimmalta kohdalta eli haaroista ja nyppyjäkin on tullut kovasti. Tätä samaista lankaa ois vielä 9 kerää, ja olin ajatellut tehdä niistä itselleni jotain isompaa kuin huivin tai pipon, mutta liekö vaivan väärti. Aikaisemminkin olin kyllä kuullut, että Puro nyppyyntyy tosi herkästi, mutta nyt se on myös omin silmin todettu. 

 

Lanka: Ruskovilla Hahtuvalanka + nyöri 7 Veljestä

Puikot: 4 mm & 4,5 mm

Menekki: vajaa 100 g, pieni nöttönen jäi jäljelle

Koko: L

Ruskovillan hahtuva oli virolaista paksumpaa, joten näistä tuli aika suuret. Vyötäröresorikaan ei jousta samalla tavalla kuin esimerkiksi Purosta neulotuissa pöksyissä, joten sen saa tarkasti asetella vaatteiden alle, ettei ole ihan kurtussa. Näitä käytettiinkin lähinnä yövaipan kanssa, mutta nyt yökestoilun jäätyä pois jäävät odottelemaan pojan kasvamista. Nämäkään ei enää pakasta vedetyn näköiset ole, kun vasta nyt sain aikaiseksi kuvata, enkä jaksanut alkaa erikseen sitä varten pesemään.

 Lanka: Evilla Preyarn + nyöri 7 Veljestä

Puikot: 4 mm & 4,5 mm

Menekki: 53 g

Koko: L

Kuten jo aiemmin mainitsin, meillä käytetään myös taskuvaippojen kanssa villahousuja, koska eräänä päivänä mittani tuli täyteen siinä vaiheessa, kun olin jo neljättä kertaa vaihtamassa pojalta vaatteita, kun vaippa oli falskannut haaruksista. Kun kosteussulkua tarvitaan lähinnä jalanteiden luona, riittää pöksyiksi vähän ohuemmatkin yksilöt (toki nämä toimivat myös sisävaipan kanssa). Ohuemmasta langasta huolimatta tuli näistäkin aika suuret, eli M-kokokin olisi voinut olla passeli sekä näissä että ylemmissä pöksyissä.

 Lanka: Novita Puro ilo (873)

Puikot: 4,5 mm & 5 mm

Menekki: 96 g, kaksi kerää käytetty kokonaan

Koko: L

  

Löysin kaupan poistolaarista kivan näköisen Puro-kerän, ja myöhemmin olin ostavinani samaa väriä lisää toiveissani tehdä ne pitkälahkeiset housut. Eka kerä olikin sitten jotain ihan muuta, joten ne kaksi muuta käytin kokonaan näihin. Ei olisi tämänkään pitänyt tulla minään yllätyksenä, mutta olin vähän pettynyt värien käyttäytymiseen. Ensimmäisessä kerässä meleerattujen osioiden toisena värinä oli pinkki (mistä pidin enemmän), mutta toisessa sitten yllättäen tunkkaisempi ruskea. Olisihan tämän voinut tarkistaa jo keriä ostettaessa, mutta eipä tullut mieleenkään. Onneksi ei ollut mikään isompi työ kyseessä, ja villahousut muutenkin ovat vaatteiden alla piilossa. Puikoiksi otin näihin housuihin puolta milliä isommat kuin muissa housuissa, juurikin noiden edellisten Puro-pöksyjen huopumisen takia.

No niin, nyt on blogi polkaistu kunnolla käyntiin pienen pöksypläjäyksen myötä. Esittelyä odottavat myös mm. isänpäiväpipo ja lähes vuosi sitten käytössä ollut kastemekko. Pyrin palailemaan linjoille piakkoin!

Puhtaalta pöydältä

Viimeisen vuoden aikana neulomisaika ja -into ovat olleet melko kateissa. Valmistunut on lähinnä pieniä neulomuksia tarpeeseen - villahousuja ja sukkia. Ei ole ollut aikaa kuvata valmistuneita töitä, saati varastaa pientä hetkeä bloggaamista varten. Olen tipahtanut kärryiltä koko käsityöblogimaailmasta (enkä vähiten sen takia, että Google Reader on päättänyt omatoimisesti hävittää kaikki lokakuun alkua vanhemmat lukemattomat postaukset, eli todella ison osan), ja olen kaivannut sitä. Nyt olen päättänyt pitää huolen siitä, että päiväjärjestyksestäni löytyy omaa käsityöaikaa säännöllisin väliajoin. Ufoutuneet työt ovat alkaneet huudella laatikostaan, ja uusiakin on aloitettu ja saatu valmiiksikin.

En halunnut enää jatkaa vanhaa blogiani, joten päätin perustaa uuden. Tervetuloa siis kaikki vanhat ja uudet tuttavuudet, toivottavasti löydätte tänne!