eikä neuloja langoistaan pääse.

torstai 24. tammikuuta 2013

Sukkia iskälle

Jos jollekin, niin isälleni, on kiva antaa neulelahjoja, koska tietää hänen arvostavan niitä. Iskä on myös aina sukkia vailla, vaikka olen neulonut hänelle niitä varmaan kymmeniä pareja. Nämä ensimmäiset sukat aloitin jouluaattona 2011, kun olimme matkalla vanhempieni mökille joulunviettoon. En löytänyt mistään kolmepuolosia puikkojani, joten nappasin mukaan kolmemilliset. Ei tullut yhtään liian tiukat, vaikka käsialani onkin enemmän tiukka kuin löysä, ja välillä olen miettinyt, että pitäisikö kokeilla tehdä vaihteeksi sukat nelosen puikoilla peltiefektin välttämiseksi. Jonkin verran näitä tuli muistaakseni matkalla ja mökillä neulottua, mutta valmiiksi asti en saanut. Joulupaketista iskä sai kuvan miehelle tekemistäni sukista, ja lupauksen, että samanmoiset sukat tulisi hänkin jossain vaiheessa saamaan. No, se jossain vaiheessa oli sitten seuraavan vuoden (eli viime) jouluna, kun en niitä aikaisemmin ollut jaksanut neuloa loppuun. Parempi myöhään kuin ei ollenkaan? 

 
Ohje: oma perussukka, 56 s, 3o 1n -joustin, hollantilainen kantapää, nauhakavennus
Lanka: Novita 7 Veljestä (689) ja Novita 7 Veljestä Raita (894)
Puikot: 3 mm
Menekki: En muistanut kotona punnita ja mökillä ei ollut digivaakaa, joten tarkka arvo jäänee arvoitukseksi.
Koko: 43


Halusin käyttää ruskean langan kokonaan loppuun, mutta en sen kummemmin tehnyt mitään laskutoimituksia sen varmistamiseksi. Olisi kannattanut vähän suunnitella, kävi nimittäin niin, että lanka loppui kesken jo toisen sukan kantapään kohdalla. Ajattelin, että ei siinä mitään, puran vain aloitukset pois ja neulon loppulangasta pienet pätkät tilalle. Tulipahan sitten todettua sekin, että aloitusreunan purkaminen ei käy kovin helposti (eikä tarvi jatkossa sitä langanpäätä kovin pitkästi päätellä). Lopulta poimin raitalangan ensimmäisen kerroksen puikoille ja purin ruskean pois viimeisestä kerroksesta alkaen. Sukat tuli valmiiksi, mutta en taida kokeilla toista kertaa tuota kikkaa.

Koska olisi ollut vähän huijausta antaa edelliseksi jouluksi luvatut sukat seuraavana jouluna lahjaksi, aloitin muutamaa päivää ennen joulua neulomaan toista paria. Entisessä elämässä (eli ennen lasta) olisin varmasti saanutkin sukat parissa päivässä valmiiksi, mutta nyt ei pysty samalla tavalla paneutumaan pelkkään puikkojen heilutteluun, kun pitää yrittää pysyä tuon vauhtivekaran perässä, ennen kuin se tipahtaa tv-tasolta tai keittiöjakkaralta... Niinpä sukat valmistuivat vasta tammikuun puolella, ja eilen vein ne uudelle omistajalleen.

 Ohje: perussukka, 56 s, hollantilainen kantapää, sädekavennus
Lanka: Novita 7 Veljestä (009)
Puikot: 3,5 mm
Menekki: 168 g
Koko: 43

Näihin sukkiin kokeilin varmaan paria kuvioneuletta ennen kuin keksin tämän, joka ei sekään sitten kovin kaksinen ollut, kun ei kunnolla edes erotu, mutta tuollaista salmiakkikuviota se on olevinaan. Ja olipahan jotain mielenkiintoa neuloa vartta, kun en halunnut pelkkää sileääkään tehdä tuohon resoreiden väliin, enkä myöskään joustinneuletta koko varteen. Lanka on jotain 7 Veljeksen kampanjaväriä, jota aikoinaan hamstrasin seitsemän kerää neuletakkia varten. Tein muistaakseni takakappaleen ja etukappaleita puoleen väliin, kunnes en enää halunnutkaan sellaista neuletakkia ja purin tekeleen. Onpahan taas yksi kerällinen neulottu pois varastoja täyttämästä, mutta vielä riittää muutamaan sukkapariin. Ehkäpä neulon niistä muutaman vuoden tauon jälkeen jollekin sivarille sukat.

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Harmaa kauluri

Otsikoinnin aatelia...

Mies hukkasi vanhan kaulurinsa ja pyysi tekemään tilalle uuden. Tällä kertaa toiveen toteuttaminen ei kestänyt kolmea vuotta, vaan ehkä pari kuukautta maksimissaan. :P

Harmittavaisesti Novita ei enää valmista tuota Luxus Cloudia, josta edellinen kauluri on tehty. Niinpä jouduin keksimään tilalle korvaavan langan, ja tieni vei Lumoavaan Lankaan. Värivaihtoehdot olivat aika rajalliset, joten päädyin tähän harmaaseen. Vasta myöhemmin minulle selvisi, miksi tuotteet olivat muistakin hyllyistä aika vähissä: liike lopettaa toimintansa. En ole pitkiin aikoihin käynyt neuletapaamisissa tai muutenkaan lankakaupoissa, mutta harmittaa silti. Onneksi Ouluun on avattu uusiakin putiikkeja, joissa en tosin niissäkään vielä ole ehtinyt vierailla. Lankamaailma on lisäksi autoilijan kannalta mielestäni aika huonolla paikalla, kun parkkipaikkaa voi olla vaikea löytää.



Lanka: Garnstudio DROPS Merino Extra Fine (05)
Puikot: 3,5 mm
Menekki: 116 g
Muuta: 96 silmukkaa, 9,5 cm resoria, 12 cm sileää, 2 cm resoria

Ekaa kertaa neuloin tätä lankaa, tai merinovillaa ylipäätään, ja eipä se nyt niin kummoista ollutkaan. Ehkä odotukset olivat liian korkealla. Lanka nitisi puikoilla ja tuntui - uskaltaakohan näin edes sanoa - vähän kuin akryyliltä. Mutta jospa valmis neule säilyisi hyvännäköisenä pidempään kuin keinokuidusta neulottu, ja oli se ainakin ihanan pehmoinen, lämmin, eikä kutittanut. Neulepinnasta tuli aika peltiä 3,5 mm puikoilla, mutta ei liian tönkköä kuitenkaan, ja on ainakin lämmin. Itsellekin täytyy kyllä jossain vaiheessa kauluri neuloa, tosin omaani haluan pidemmän kauluksen, toisin kuin mies, joka ei halua paksua taitosta kaulalle. Lainasin tätä miehen kauluria kävelylenkillä, ja itsellä meinasi posket jäätyä kipakassa pakkassäässä.


Kastelin kaulurin, ja annoin sen kuivua pyyhkeen väliin aseteltuna reunan rullaantumisen minimoimiseksi. Kuivuttuaan kauluri pääsi heti käyttöön. Sitten se ajelehti pari päivää vailla säilytyspaikkaa, kunnes keksin laittaa sen eteisen peilikaapin pohjalla olevaan koriin, johon on säilötty kaikkea muutakin epämääräistä. Hetken päästä menin kaivelemaan koria uudestaan - ja sieltähän se löytyi se hukkunutkin kauluri, ja olikin varmaan ainoa paikka koko huushollissa, jota ei oltu vielä tongittu läpi.