eikä neuloja langoistaan pääse.

maanantai 16. syyskuuta 2013

Pienokaisille

Ystäväpiiriin on syntynyt ja syntymässä uusia ihmisiä, joten olen varautunut asiaankuuluvalla tavalla. Aikoinaan neuloin omallekin pojalle samanlaisen setin, ja sitä käytettiinkin kovasti.


 

Ohje: myssy ja sukat Novita Kesä 2009, malli 85: Vauvan kesämyssy ja sukat, lapaset omasta päästä
Lanka: Novita Luxus Cotton (225)
Puikot: myssyssä 3 mm, sukissa ja tumpuissa resori 3 mm ja sileä 3,5 mm
Menekki: myssy 30 g, sukat 32 g ja tumput 21 g eli yhteensä 83 g

Myssy on valmistunut jo maaliskuussa, ja sukkiakin aloittelin silloin, mutta jostain syystä ei sitten enää inspiroinutkaan niitä neuloa. Kesällä kaivoin sukankutimen taas esille, mutta kun en tarkasta syynäilystä huolimatta millään tajunnut, että miten olin toisen sukan kantapäätä edeltävän kerroksen tehnyt, niin tekele hautautui taas käsityökassin pohjalle. Välissä ehdin neuloa tuon toisen setin kokonaan, ja sitten päätin purkaa molemmat sukat varteen asti ja neuloa kantapäät ja terät uusiksi. Tälle setille ei ole vielä saajaa tiedossa, mutta mahdollisesti se menee yhden ystävän loppuvuodesta syntyvälle vauvalle. Tulokkaan sukupuoli ei ole etukäteen tiedossa, joten tällainen neutraali väri passannee hyvin.

Kuvassa värit ovat vähän turhan vaaleat johtuen a. auringonpaisteesta, b. kännykkakamerasta ja c. kameran suttuisesta linssistä. Puhelimesta katsottuna en huomannut kuvien suttuisuutta, vaan vasta, kun olin siirtänyt ne koneelle. Siinä vaiheessa en enää jaksanut lähteä ottamaan uusia kuvia, joten näillä mennään. Samasta syystä myös edellisen postauksen sukkakuvat ovat vähän suttuisia.


Ohje: sama kuin edellisissä
Lanka: Novita Luxus Cotton (584)
Puikot: samat kuin edellisissä
Menekki: tumput 22 g, myssy 33 g ja sukat 32 g, eli yhteensä 87 g

Tykkään kovasti tuosta Luxus Cottonista, harmi, että senkin valmistus on lopetettu. Langasta tulee mukavan pehmeää jälkeä, sopii hyvin vauvaneuleisiin. Lapasiin ei ollut valmista ohjetta, joten neuloin ne oman pään mukaan (32 silmukkaa, 20 kerrosta 1 kiertäen oikein, 1 nurin -joustinta, 15 kerrosta sileää, jonka jälkeen nauhakavennukset joka kerroksella, kunnes jäljellä on neljä silmukkaa). Tämä setti menee ystäväni pari viikkoa sitten syntyneelle tyttärelle, jos vain ehdimme ajoissa tulokasta katsomaan, eikä setti ehdi jäädä pieneksi. Ei sitä enää muistakaan, että kuinka pieniä ne vastasyntyneet oikein ovat, joten vähän epäilyttää, että voivatko noin pienet vaatteet oikeasti mahtua jollekin. No, marraskuussa pääsemme ihmettelemään sitä ihan oman perheen keskuudessakin. :)

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Neuleinnon palauttajat

Täällä on herätty puolen vuoden horroksesta ja neulominen maistuu taas. Ufoutuneet työt ovat päässeet takaisin työn alle ja pää on pullollaan uusia suunnitelmia. Viimeisen puolen vuoden aikana olen neulonut silmukan silloin, toisen tällöin, mutta sitten kutimet ovat taas unohtuneet pitkäksi aikaa käsityökassin pohjalle. Sitten tuli eräs mökkireissu, ja aloin kaivella villasukkia mukaan. Olen tykännyt kovasti harmaista Kalajoki-sukistani, mutta harmikseni huomasin, että sukat olivat lähes kuluneet puhki päkiöiden ja pottuvarpaiden kohdalta. Korjaaminen onnistuu onneksi vielä helposti, sillä langat eivät ole kuluneet poikki asti, mutta uusien neulominen houkutti kuitenkin parsimista enemmän. ;)


Ohje: Kalajoki
Lanka: Novita Nalle (061)
Puikot: 3 mm
Menekki: 83 g
Koko: 39
 
Sukkia punnitessani ihmettelin, kun toinen sukka painoi kolme grammaa enemmän kuin toinen. Jalassakin toinen sukka oli toista lyhyempi, mutta kerroksia on kyllä neulottu yhtä monta molempiin, eli ilmeisesti käsiala on ollut toisessa jonkin verran tiukempaa. Noh, nämä jäävät omaan käyttöön, joten eipä tuo haittaa.
 
 
Tämän langan olen itse asiassa alun perin ostanut juuri Kalajoki-sukkia varten, mutta sitten harmaa väri alkoikin miellyttää enemmän, ja siitä tuli ensin neulottua kaksi paria tällä ohjeella. Toinen kerä jäi vielä tätä beigeä, joten saapa nähdä, tuleeko siitäkin Kalajoet jossain vaiheessa. En usko, että tämäkään jää viimeiseksi toteutuksekseni tällä ohjeella, sillä niin paljon tykään lopputuloksesta! Tällä kerralla neuloin sukkiin ohjeenmukaiset varret, edellisissä on ollut pitemmät. Kämmäilin taas hieman kuvion kanssa, nimittäin ei ollut ensimmäinen kerta, kun minulta jäi huomaamatta, että yhdessä kohtaa lisäysten ja kavennusten väliin ei jätetä välikerrosta, vaan seuraavalla kerroksella kavennetaan ja lisätään heti uudelleen. Mutta eipä se nyt niin paljon kuviota muuta, että olisin jaksanut alkaa purkuhommiin virheen huomattuani.

ps. Google Readerkin se päätti lopettaa toimintansa, joten olen ihan pihalla kaikista blogeista. Onneksi seurannassa olevat sentään säilyivät noissa sivupalkeissa, mutta käyttäisin mielelläni jotain Google Readerin tyyppistä ratkaisua blogien seurantaan. Suosituksia?

torstai 14. maaliskuuta 2013

Kettu


Näitä huiveja on näkynyt yhdessä jos toisessakin blogissa, ja eräänä iltana oli ihan pakko aloittaa itsekin sellaista tekemään. Langat löytyi omista varastoista, joten ostoksillekaan ei tarvinnut lähteä. Tuon punaruskean langan olen hamstrannut joskus vuonna 2008, joten ihan hyvä, että pääsi sekin vihdoin puikoille asti... Alkuinnostuksen jälkeen tämä oli aika tylsää neulottavaa, mutta onneksi pikkutyö valmistui nopeasti. Ohjeeseen tein sen verran muutoksia, että en neulonut korvia erikseen, vaan poimin silmukat suoraan tuosta valkoisesta osiosta. Ja hännän kavennuksetkin tein aina kerroksen alussa enkä lopussa. Tuli ihan kiva, ja sopii yhteen pojan kettupuvun kanssa. :) Tällä ideallahan voisi tehdä vaikka lapasetkin, tosin niillä ei kyllä näillä pakkasilla vielä tarkenisi.


Lanka: Novita 7 Veljestä (010) ja Gjestal Janne (437)
Puikot: 4 mm
Menekki: luonnonvalkoista 10 g ja punaruskeaa 40 g, eli yhteensä 50 g
Muuta: kaksi mustaa nappia silmiksi ja mustaa seiskaveikkaa nenänpääksi

lauantai 9. maaliskuuta 2013

Yhä valoisaa

Ihastuin tähän ohjeeseen heti, kun se ilmestyi. Kesti kuitenkin yli kaksi vuotta ennen kuin työ pääsi puikoille asti. En muista miksi. Ehkä siksi, että epäilin mallin istuvuutta omalle kropalleni, ja onhan tässä aika paljon neulottavaa ohuella langalla ja pienillä puikoilla. Erään kerran Kärkkäisellä käydessäni päätin sitten ostaa langat, jotka sattumoisin olivat vielä alessa. Väriksi valitsin harmaan, sillä harmaa on kiva, ja muutenkin sopii tähän malliin kuin nakutettu. Neljä kuukautta tätä neuloin, vaikka oikeasti tämä oli melko nopea projekti. Välillä oli pitempiä aikoja, etten neulonut tätä ollenkaan, vaan tein muita töitä. Sileän neuleen neulominen ei ollut puuduttavaa, sillä tämä oli varsin mainio telkkarineule. Lisäksi vasta taskujen jälkeen alkoi vaihe, jolloin ei koko ajan olisi tapahtunut jotain.


Ohje: Still Light Tunic (ravlink)
Lanka: Drops Alpaca (0501)
Puikot: 3 mm, hihojen ja helman joustimessa 2,5 mm
Menekki: 410 g
Koko: S


Luettuani mirzun postauksen hänen tekemästään tunikasta päätin neuloa omani S-koossa, vaikka normaalisti käytänkin isompaa kokoa. Ravelryssäkin monet ovat todenneet, että ohjeenmukaisella koolla tehtynä neuleesta tulee liian iso. Ohjetta noudatin muuten pilkulleen, mutta jätin tunikan muutaman sentin lyhyemmäksi kuin ohjeessa. Pitkään mietin, että teenkö hihoista kokopitkät, mutta päätin sitten kuitenkin jättää lyhyemmiksi.


Ensimmäistä kertaa neuloin puseron ylhäältä alas (no, eipä noita puseroita nyt muutenkaan kauheasti ole tullut neulottua). Todella näppärää, kun pystyi matkan varrella sovittamaan. Eikä ommeltavia saumojakaan tullut yhtään. Saako aloittaa toisen heti perään? Seuraavan tunikan voisin tehdä raidallisena, ilman taskuja, pitkillä hihoilla ja vyötärömuotoiluilla. Tässähän vyötärölle tulee vain lisäyksiä, eikä se välttämättä pahaiten imartele omaa vartaloani, joka on mallia tasapaksu.


Muutamen päivän käyttökokemuksella neule on lunastanut paikkansa vaatekaapissa, eikä varmasti jää pölyttymään sen perälle. Mutta kuka sanoi, että alpakka ei kutita!? Ehkä siihenkin tottuu... No, lämmin se ainakin on, välillä meinaa tulla jopa kuuma. Ja ihana, tykkään! Sekä olen ylpeä, että sain tämän valmiiksi ihan kohtuullisessa ajassa. Ehkä jatkossa uskallan neuloa enemmänkin isompia töitä, kun ei niiden valmistumiseen näköjään menekään ikuisuutta.

Ps. Mikäli joku ei vielä tiennyt, niin kuvat aukeavat isommaksi klikkaamalla, niin tässä kuin muissakin postauksissa.

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Lintuja

Jostain iski yhtäkkinen tarve virkata pojan ikkunaan jotain koristuksia, ja muistin jossain netin syövereissä nähneeni ohjeen virkattuun lintuun. Joten eikun jämälaatikoita tonkimaan ja koukku käteen.


Lanka: erivärisiä 7 veikan jämiä, sininen ja oranssi täysistä keristä
Koukku: 4 mm
Menekki: n. 15 g / lintu eli yhteensä n. 45 g
Muuta: sekalaisia nappeja, vanua täytteeksi

Aikamoista pipertämistähän näitten tekeminen oli, kun piti vartalon lisäksi virkata nokkaa, jalkaa, siipeä, ripustuslenkkiä ja ommella kaikki paikoilleen. Jossain vaiheessa alkoi tuntua, että oliko näitä pakko tehdä kolme kerralla... Mutta ihan hauskathan niistä tuli, jokainen omanlaisensa.

Valoa vasten oli vaikeaa ottaa kuvaa, mutta voitte kuvitella ne roikkumaan tuonne ikkunaan.

keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Myssyputkessa

Tällä kertaa esittelyssä muutama sytomyssy. Enpä ollutkaan pitkään aikaan neulonut pipoja, enkä muistanut, kuinka nopeasti syntyy valmista jälkeä. Näitten tekemiseenhän jäi ihan koukkuun! Kaivelinkin sopivia myssylankoja näkösälle, ehkäpä myssysatoa syntyy siis vielä lisääkin lähiaikoina.


Ohje: Bravomyssy omin sovelluksin
Lanka: Anchor Fantastik, äitini tuoma Turkin-tuliainen muutaman vuoden takaa
Puikot: 3 mm & 4 mm
Menekki: 67 g

Tätä myssyä aloittelin autoneuleeksi, tarpeeksi aivotonta neulottavaa pimeässä autossa. Aluksi meinasi kyllä puikot tippua pitkin autoa, kun aloitusreunan silmukat olivat niin löysiä ja lanka liukasta. Loin ohjeesta poiketen 100 silmukkaa, sillä minulla oli ohuempi lanka ja pienemmät puikot. Oli tarkoitus luoda 110 silmukkaa, mutta lanka loppui kesken (luon silmukat siis long tail cast on -metodilla eli ristikkäin), enkä jaksanut tehdä uusiksi. Ilmeisesti myös luin ohjetta huolimattomasti, sillä joustinneuleen jälkeen olisi pitänyt lisätä 10 silmukkaa, mutta itse posottelin samalla silmukkamäärällä päälakikavennuksiin asti. Mietin aluksi, että onkohan lanka liian kovaa sytomyssytarkoitukseen, mutta ihan hyvä myssy siitä tuli. Ehkä olisin voinut valita sileään neuleeseen paksummat puikot, niin että myssyn roikkuva osa olisi laskeutunut paremmin, mutta ei se paha ole nykyiselläänkään. Itselläni en osaisi tällaista myssyä käyttää, mutta varmasti joku toinen sen huolii, olihan tämä malli Suuren SytomyssymalliKyselyn voittaja!


Lanka: Novita Puro Batik (854)
Puikot: 4 mm
Menekki: 44 g

Kassin jäljiltä jäi vajaa kerä Puro Batikia, joten päätin jälleen neuloa siitä sytomyssyjä. Tämä on tosi kiva pipomalli, ja sitä on myös mukava neuloa. Tällaisen voisin huolia itsellenikin, minulla kun meinaa olla vähän pula pipoista. Ja lapasista myös. Seuraavalla kerralla voisi kavennukset aloittaa vähän aiemmin, nimittäin ainakin omaan päähäni meinaa ohjeen mukaisesti neulottu myssy olla liian syvä.



Ohje: Tähdellinen muokattuna
Lanka: Novita Puro Batik (854)
Puikot: 4 mm
Menekki: 38 g

Tätä myssyä tehdessä käytin varmaan enemmän aikaa purkamiseen kuin neulomiseen. Aluksi en jaksanut alkaa laskemaan silmukoita uusiksi, joten yritin edellisestä piposta otetusta kuvasta laskeskella, että milloin pitää aloittaa kaventamaan tähden sakaroita kohti. Itselle muistiin, että jos tähtää 90 silmukkaan, niin se tapahtuu sen jälkeen, kun silmukoita on yhteensä 48. Lopussa luulin, että piposta tulee liian matala, ja neuloin pari erilaista resorikokeilua Luxus Cottonilla. No sitten se olikin liian syvä. Lopulta neuloin viimeisellä väriraidalla (eli tuolla tummimmalla) muutaman kerroksen joustinta ja päättelin oranssilla, joka sattumoisin olisikin ollut seuraava väri, ja jota löysin pienen kerän aloituspäästä poiskerityn pätkän jämävarastoista. Silmukkamäärän lisäksi muutin ohjetta sen verran, että tein päälaelle vain tuon tähden, enkä jatkanut reikärivejä alas asti.


Ohje: Tähdellinen muokattuna
Lanka: Novita Luxus Cotton (225)
Puikot: 3 mm
Menekki: 44 g

Kun se Luxus Cotton -kerä piti tuota edellistä myssyä varten kerran kaivaa esille, niin tekaisin samoilla tulilla siitä toisen Tähdellisen. Tällä kertaa ihan ohjeen mukaisella silmukkamäärällä, ja reikärivit jätin myös tästä pois. Päättelyyn kokeilin itselleni uutta tekniillaa, eli ompelemalla päättelyä, jota varmasti käytän jatkossakin. En oikein tykkää, kun siitä tavallisesta "neulo kaksi ja sitten neulo ne samat silmukat vielä takareunoistaan yhteen"-päättelystä tulee niin lörpöttävä ja ylivetokavennuksesta puolestaan liian tiukka.

---

Olen saanut pari tunnustusta ja yhden haasteen, kiitos niitä antaneille! Palaan aiheeseen, kunhan ehdin paremmin perehtyä asiaan. Melko aikaavievää puuhaa tämä bloggaaminen, tätäkin tekstiä olen kirjoittanut useammassa pätkässä, ja kuvien käsittelyyn sain juuri kulutettua melkein koko pojan päikkäriajan, joka tänään oli ruhtinaalliset kolme tuntia!

maanantai 25. helmikuuta 2013

Suutarin lapsilla ei ole kenkiä

Eikä neulojan lapsilla äidin neulomia vaatteita. Ainakaan tämän neulojan lapsella. Ennen raskauttaa tein pari nuttua ja muita sekalaisia pikkuneuleita vailla tietoakaan tulevasta käyttäjästä. Ne olivat väritykseltään enemmän tai vähemmän tyttömäisiä, joten niitä ei tullut omalla pojalla juuri käytettyä. Raskaana ollessani neuloin muistaakseni yhdet sukat, jotka osoittautuivat vähän liian tiukoiksi, sekä yhden setin (myssy, lapset sukat), joka pääsi jopa käyttöön asti. Lisäksi KYHäilin peiton ja tämän takin, joka on aiemmin jäänyt esittelemättä.


Ohje: Garter Stitch Baby Kimono (ravlink)
Lanka: Novita Luxus Alpaca (068)
Puikot: 3 mm
Menekki: 119 g
Koko: 1-3 months
Ravelryssä


Tein ohjeeseen sen verran muutoksia, että hihat neuloin pyörönä ja kaula-aukon tein eri tavalla myös. Ohjeen mukaan kaula-aukosta olisi pitänyt poimia silmukoita ja neuloa muutama kerros ainaoikeaa. Sen ensin teinkin, mutta poimin liikaa silmukoita ja kaulus lörpötti ikävästi. Lopulta päädyin virkkaamaan kerroksen kiinteitä silmukoita pääntielle, ja lopputuloksesta tuli oikein kiva. Sisäpuolen solmimisnauhat tein myöskin virkkaamalla. Napit ovat muistaakseni Nappi Kikasta. Kaula-aukko olisi saanut olla ehkä vähän vähemmän avara, mutta eipä se käyttöä juuri hidastanut. Söpö takki ja ihanan pehmoinen!


Äidin tekemien neulevaatteiden puuttumista ei täysin voi pistää saamattomuuden piikkiin, sillä oikeastaan meillä ei edes olisi ollut käyttöä enemmille villavaatteille. Lapsi oli sen verran kuumaverinen, että sisätiloissa lisälämmikkeelle ei ollut tarvetta, ulkopuvun alla puolestaan käytettiin äitisypakkauksesta saatua merinovillapukua, ja myös äp:n tumput olivat kovassa käytössä. Neuvolasta puolestaan saimme MLL:n paikallisyhdistyksen lahjoittamat villasukat, joilla pärjättiin pitkälle keväääseen.


Vaaleat sukat
Lanka: Novita Luxus Alpaca (010 ja 068)
Puikot: 3 mm
Menekki: 17 g

Siniset sukat
Lanka: Novita 7 Veljestä (154 ja tumman värikoodista ei tietoa)
Puikot: 3,5 mm
Menekki: 21 g

Lahjasukkien jäätyä pieniksi neuloinkin sitten nuo vaaleat sukat. Sukilla oli niin kiire päästä käyttöön, ettei edes langanpäitä kerennyt päätellä. Eikä myöhemminkään huvittanut ryhtyä puuhaan. Ajattelin, että sukat ehtivät jäädä pieniksi ennen kuin langanpäät saadaan piiloon, mutta sitten sukat unohtuivat mummilaan ja palautuivat langat pääteltyinä. Äitini oli siis toiminut päättelykeijuna. :D Sinisten sukkien valmistuminen kesti ikuisuuden, kun ei vaan napannut. Aloittelin joskus viime syksynä kai, ja valmista tuli muistaakseni tammikuussa. Molemmat sukat on muistaakseni tehty noin koon 22 mukaan, mutta siniset ovat kyllä vaaleita isommat.

 
Lapasten tarve syntyi, kun pojalla on toppakintaista huolimatta kädet usein ihan kylmät ulkoa tultaessa. Alle piti siis saada ohuet ja istuvat aluslapaset. Näidenkin tekemiseen meni projektin kokoon nähden aika kauan, kun epäilytti, että tuleeko sopivat vai ei, ja sitten ei huvittanut neuloa ollenkaan, ettei vaan ois joutunut pian purkamaan. Lopulta eka lapanen saatiin taisteltua valmiiksi, ja toinen syntyikin sitten vähemmällä vaivalla. Vähän oudon pitkulaiset niistä tuli, mutta ihan käteensopivat kuitenkin. Ja testikäytön jälkeen olivat hyväksi havaitut ja kädet sisälle tultaessa ihan lämpimät!

 

Lapaset
Ohje: omasta päästä*
Lanka: Drops Alpaca (7238 ja 2916)
Puikot: 2,5 mm
Menekki: 26 g 

* Vilkuillaan vähän joitain ohjeita ja luodaan sopivalta tuntuva määrä silmukoita, tässä tapauksessa 48. Neulotaan vähän matkaa ja huomataan, että vähemmälläkin pärjäisi. Kavennellaan muutaman kerroksen välein 4s/kerros, kunnes silmukoita on 36. Tehdään resori ranteen kohdalle. Neulotaan taas menemään ja yritetään saada lasta sovittamaan lapasta, että tiedetään sopiva peukun paikka. Taas neulotaan vähäsen. Lopuksi yritetään taas saada mallinukkea yhteistyöhön, ja aloitetaan kärkikavennukset. Todetaan, että ulkonäöllä ei voi juuri kehuskella, mutta pääasia, että toimii tarkoituksenmukaisella tavalla.

Nyt vähän polttelisi neulaista pojalle joku haalari tai muu villa-asu ensi talvelle, ja parempi varmaan olisikin aloitella jo tässä vaiheessa, että ehtii ajoissa valmiiksi. :P Toppakenkiin mätsäävä pipokin olisi suunnitteilla, kunhan joku vaan jaksaisi alkaa säveltämään jotain ohjeentynkää, kun valmiita ohjeita ei vastaavalle toteutukselle ole saatavilla. Ja hei, jos jollain sattuu olemaan tallessa Novitan Teddy-langan vyöte joltain vuodelta miekka ja kirves (ehkä parin vuoden takaa?), ja jossa on takana ohje lapsen korvaläppämyssyyn, niin kiitollisena ottaisin vastaan silmukkamääriä ja muita speksejä. Kun en vaan millään jaksais yrityksen ja erehdyksen kautta lähteä kokeilemaan ensin itse.

torstai 21. helmikuuta 2013

Säihkysääriä

Olen todella huono antamaan käsityölahjoja muille kuin omille perheenjäsenille. Heillekin annan yleensä vain sukkia tai jotain muuta, minkä tiedän tulevan tarpeeseen. Olen monesti aloittanut tekemään jotain lahjaksi, mutta sitten jättänytkin sen antamatta, kun olen alkanut epäröimään, että ei se kuitenkaan käytä tai tarvi tällaista ja onkohan tämä nyt sopivan kokoinenkaan yms.
 

Niin kävi näillekin säärystimille. Ajattelin neuloa ystäväni tyttärille säärystimet joululahjaksi. He harrastavat balettia, ja balettipuvun kanssa käytettäväksi (ja toki muulloinkin) näitä ajattelin. Sitten alkoi se jossittelu: onkohan nämä nyt tarpeeksi pitkät ja sopivat, kutittaakohan lanka, onko väärän väriset, oisko pitänyt olla isommat puikot, tulikohan liian peltiä... Toiset aloitin lokakuun lopulla ja sain valmiiksi marraskuussa, toiset aloitin heti ensimmäisten perään, mutta valmistuivat vasta tammikuussa, kun olin jo päättänyt olla antamatta niitä. Menkööt nyt lahjalaatikkoon, tuleepahan sinnekin täytettä. Kai niille joku käyttäjä joskus löytyy. Meinasin jo jatkaa sukiksi, ja ottaa omaan käyttöön, mutta lopulta annoin olla näin. Ei sitä yksi ihminen kovin montaa(kymmentä) paria sukkia tarvitse. Jotkut ihqut sukat on tietysti eri juttu. ;)


Ohje: 3 o 2 n -joustinta ja Rinsessa-mallineuletta, 45 silmukkaa
Lanka: Novita Nalle (559) ja Säde (554)
Puikot: 3,5 mm
Menekki: 75 g


Ohje: Spiral Legwarmers, 44 silmukkaa
Lanka: Novita Nalle (559) ja Säde (554)
Puikot: 3,5 mm
Menekki: 86 g

Ostin Säde-lankaa muistaakseni neljä tai viisi kerää, kun en vielä ostovaiheessa ollut tietoinen, että tuleeko myssyä vai säärystintä vai mitä, eikä menekistäkään mitään havaintoa. Noh, lankaa meni vain vähän reilu yksi kerä, joten loput pitäisi johonkin hävittää. Lanka oli aika ärsyttävää neulottavaa, tai ainakin kerän sisältä vedettävää, kun paljetit tarttuivat toisiinsa ja jotkut säikeet olivat pitempiä kuin toiset. Ravelryssä oli kyllä ihan kivoja toteutuksia tästä langasta, joten eiköhän niistä jotain muotoudu jossain vaiheessa.

maanantai 18. helmikuuta 2013

Synttäripusero

Taidan kuulostaa jo rikkinäiseltä levyltä näiden myöhästyneiden lahjaneulomusteni kanssa...


Annoin tämän puseron syntymäpäivälahjaksi miehelleni joulukuussa 2010. Neulomisen aloitin jo hyvissä ajoin elokuussa, ja pusero oli muuten valmis, mutta en onnistunut löytämään omasta mielestäni täydellistä vetoketjua, joten ostin kolme erilaista ja annoin miehen valita mieleisensä (joka oli eri kuin minkä itse olisin valinnut, joten sinänsä ihan hyvä, että jätin vetoketjun ompelematta...).

Sitten ne kootut selitykset: pian tulinkin raskaaksi, ja mielen valtasi muut asiat kuin käsityöt. Sitten syntyi jo se vauvakin, ja piti kiireenvilkkaa neuloa kastemekko (se sentään valmistui ajoissa, mutta ei ole vieläkään päässyt esittelyyn) ja villahousuja ja muuta tarpeellista. Nyt tuo termiitti kiipeää kirjahyllyyn, tyhjentää keittiön kaapit ja vaikka mitä muuta, jos selkänsä kääntää, eli jos päiväsaikaan jotain käsitöitä onnistuu tekemään, niin sen täytyy olla sellaista, mikä ei vaadi suurta keskittymistä ja jonka voi nopeasti viskata syrjään, jos tarve vaatii. Niin että ei siinä paljon vetoketjuja ommella. Eikä se nyt muutenkaan niin mukavaa hommaa ole, joten illan käsityöhetket on käytetty johonkin mielekkäämpään puuhaan. Aina se on kuitenkin takaraivossa kolkutellut, että eipä oo sekään synttäripusero vielä päässyt käyttöön, vaikka itse h-hetki oli jo yli kaksi vuotta sitten...

Vetoketju oli ollut neulattuna paikoilleen jo pitemmän aikaa, mutta kun etukäteen pelkäsin, että ompeluosuus ei heti ensiyrittämällä onnistu, niin ei kiinnostanut sitten ryhtyä edes kokeilemaan. Kun lopulta tartuin toimeen, niin aika kivuttomastihan se sujui. Mutta. Sitten minua alkoi vaivata pääntien epäsiisteys. Alkuperäiseen malliinhan tulee pääntielle napit, kun taas itse ajattelin miehen pitävän enemmän vetoketjusta. Sen verran suunnittelin, että mistä kohtaa vetoketju alkaa, mutta en esimerkiksi sitä, että kannattaisi tehdä vähän jotain ainaoikein- tai helmineuletta vaikka siihen pääntielle, että vetskarin saa siististi kiinni.


Keksin, että voisin virkata kerroksen kiinteitä silmukoita pääntielle, mutta sitten muistin, että olin jo käyttänyt kaiken langan viimeistä metriä myöten. Sitten Ravelryssä omia töitä selatessani bongasin yhden virkatun tiskirätin, joka osoittautui käytössä liian pieneksi ja muutenkin huonoksi, ja johon oli käytetty samaista lankaa, tosin eri värierää. Tiskirätillä oli ehkä yhdesti pyyhitty jotain, joten lanka ei siitä ollut kärsinyt, ja muutenkin purin vain muutaman kerroksen reunasta.

Virkatusta reunasta tuli tosi siisti aikaisempaan verrattuna, ja vetoketju oli helppo kiinnittää siihen. Kiinnitin vetskarin nuppineuloilla ja kohdistin sen tarkasti samalle kohdalle molemmin puolin, lopuksi vielä harsin vetskarin, että pysyisi varmasti paikoillaan. Sitten vain ompelemaan. Mittasin kaulusta neuloessa, että siitä tulee sopivan pituinen vetoketuun nähden, mutta varsinkin virkkauksen jäljiltä se meinasi vähän vetää kasaan, vaikka koitin virkata tosi löysästi. Pitää pesun jälkeen aina venytellä oikeisiin mittoihin, niin kuin muutenkin koko neuletta. Kuvissa lievä kupruilu korostuu vähän enemmän kuin luonnossa. Lisäksi mies vetää vetoketjun ehkä puoliväliin asti auki, joten sekin häivyttää efektiä. Kokonaan auki vetskaria ei voisi edes jättää, koska nurjalta puolelta se näkyy rumasti. Jouduin ostamaan tummansinisen, kun mistään ei löytynyt vaaleampaa, ja ompelulanka puolestaan on vaaleaa, että se ei paistaisi etupuolelta, joten pistojen jäljet näkyvät nurjalla selvästi. Seuraavalla kerralla pitääkin muistaa hommata heti alussa kaikki tykötarpeet valmiiksi, ettei viimeistelyvaiheessa tarvitse ruveta säätämään ja tyytymään kompromisseihin.


Vähän kyllä jännittää, että miten lanka pesussa käyttäytyy. Aiemmin olen neulonut Luxus Cottonista lähinnä tiskirättejä ja pessyt niitä ohjetta korkeammassa lämpötilassa, eli 60 asteessa. Rätit eivät enää ole yhtä pehmeitä kuin puikoilta tullessa, mutta muuten pinta on vielä siistiä. Tämä on mukava lanka neuloa, harmi, että Novita poisti sen(kin) valikoimistaan.


Ohje: Novita Kevät 2010, malli 70, Miehen satulahihainen pusero
Lanka: Novita Luxus Cotton (193)
Puikot: 3 mm & 4 mm, sekä pääntien huolitteluun 4 mm virkkuukoukku
Menekki: 14 kerää, vetskarin kanssa punnittuna 725 g*
Koko: M

Tämä pusero on muuten ensimmäinen aikuisiällä neulomani pusero! Toki aloitettuja on muutama, kuten Coffee Tunic ja Vihervaara, mutta valmiiksi olen aikaisemmin saanut ainoastaan yläasteella tekemäni kirjoneulepuseron, jotan en ole tainnut kertaakaan edes käyttää. Olen kyllä tosi tyytyväinen tähän neuleeseen, mielestäni se sopii hyvin miehelle. Mieskin tuntui tykkäävän. :)

* En merkitse grammoja tämän vuoden kulutukseen, koska koko neulomisosuus valmistui jo tuolloin vuonna 2010.

lauantai 16. helmikuuta 2013

Kesäkassi

Olen tykännyt kovasti omasta päällystetystä ekokassistani, ja jo sen valmistuttua päätin, että teen joskus toisen. Vaikka tavallisesti olen lähes neuroottinen raitojen kohdistaja, niin tässä kassissa tykkään siitä, miten värit käyttäytyvät. Kun jokainen kerros on erilainen.

Eestä ja takkaa:

Ohje: Novita Kesä 2010, malli 1, Virkattu ekokassin päällinen
Lanka: Novita Puro Batik (854)
Koukku: 4 mm
Menekki: n. 210 g
Koko: n. 38 x 36 cm

Tykkään kyllä tästäkin kassista paljon, mutta ehkä yksi kuitenkin riittää. Tämä menee siis lahjalaatikkoon odottelemaan tulevaa käyttäjäänsä. Yksi ystävä ainakin täyttää pyöreitä lähiaikoina, joten ehkäpä annan tämän hänelle. Hän on myös aika "ekohenkinen", joten hänellä varmaan olisi käyttöäkin tällaiselle koristellulle ekokassille. :)

tiistai 12. helmikuuta 2013

Käsienlämmittimet

Tänä vuonna päätin ihan tosissani panostaa lahjaneulomuksiin, niin ettei aina tarvitsisi paketoida vain toista sukkaa tai antaa edellisvuodelle tarkoitettua lahjaa vasta seuraavana merkkipäivänä.


Olin jo pariin otteeseen kuullut iskän valittelevan, että hän oli hukannut aiemmin tekemäni kynsikkäät, joten siinäpä oiva synttärilahjaidea. Ei viitsisi niitä ainaisia sukkia tehdä, vaikka niitähän se iskä aina onkin vailla, mutta kun juuri annoin nuo edelliskerralla esitellyt kaksi paria. Synttäreihin on aikaa vielä parisen viikkoa, joten tämä lahja ainakin valmistui ajoissa.

Ohje: Novita Kevät 2006, sormikkaiden sijaan tein kynsikkäät
Lanka: Novita 7 Veljestä (009 ja 099)
Puikot: 3,5 mm & 4 mm
Menekki: 74 g

En ole kauheasti tehnyt mitään käsineitä, varsinkaan miehille, joten pelkäsin, että näistä tulee liian tiukat, kun silmukoita luotiin vain 40. Tavallisesti en neulo joustinta pienemmillä puikoilla kuin sileää, mutta tässä tapauksessa otin kämmenosaan nelimilliset puikot edellämainitusta syystä ja lisäksi siksi, ettei neulepinnasta tulisi liian tönkköä. Kolmen kerroksen raidat toimivat tässä mallissa hyvin, sillä ne helpottivat kerrosten laskemista peukalokiilan teossa ja muuallakin. No, eipä se nyt niin vaikeaa ilmankaan olisi ollut, mutta oli näppärää, kun tiesi, että aina uuden värin ekalla kerroksella tulee lisäykset.


Pikkurillistä tuli aika pieni muihin sormiin verrattuna, siinä olikin vain 12 silmukkaa, kun nimettömässä ja keskisormessa oli 18 ja etusormessa 16. Eli jos tulevaisuudessa vielä tällä ohjeella teen, niin itselle muistiin, että kannattaa ottaa tämä huomioon silmukkamäärässä. Peukalo puolestaan vaikutti aika isolta, mutta en jaksanut alkaa sumplimaan muutoksia ohjeeseen. Tein tarkoituksella sormista aika pitkät, eli sormenpäätä jää aika vähän näkyviin, vain viimeisestä nivelestä ylöspäin. Kynsikkäistä tuli aika istuvat, mikä on omasta mielestäni ihan hyvä asia. Toivottavasti iskä on samaa mieltä, nuo edelliset on nimittäin vähän suurempaa tekoa, kun en käsityöurani alkuaikoina oikein tajunnut muuttaa silmukkamäärää langan vaihtuessa paksumpaan. Sukathan olisin osannut tehdä vaikka unissani jo ala-asteelta asti, eikä se kammoksuttu kantapääkään ole koskaan mielestäni ollut sen vaikeampi kuin muukaan osa sukasta, mutta näitä muita käsitöitä olen alkanut enemmän tekemään vasta perustettuani ensimmäisen blogini. Sitä ennen lankavarastonikin koostui lähinnä seiskaveikkajämistä, kun nyt puolestaan haaveilen omasta lankahyllystä, johon saisin erilaiset langat (joita on varmaan nyt yli 20 kg, vaikka jatkuvasti yritänkin neuloa varastolankoja pois) lajiteltua kauniisti esille muovisten säilytyslaatikoiden sijaan.

torstai 24. tammikuuta 2013

Sukkia iskälle

Jos jollekin, niin isälleni, on kiva antaa neulelahjoja, koska tietää hänen arvostavan niitä. Iskä on myös aina sukkia vailla, vaikka olen neulonut hänelle niitä varmaan kymmeniä pareja. Nämä ensimmäiset sukat aloitin jouluaattona 2011, kun olimme matkalla vanhempieni mökille joulunviettoon. En löytänyt mistään kolmepuolosia puikkojani, joten nappasin mukaan kolmemilliset. Ei tullut yhtään liian tiukat, vaikka käsialani onkin enemmän tiukka kuin löysä, ja välillä olen miettinyt, että pitäisikö kokeilla tehdä vaihteeksi sukat nelosen puikoilla peltiefektin välttämiseksi. Jonkin verran näitä tuli muistaakseni matkalla ja mökillä neulottua, mutta valmiiksi asti en saanut. Joulupaketista iskä sai kuvan miehelle tekemistäni sukista, ja lupauksen, että samanmoiset sukat tulisi hänkin jossain vaiheessa saamaan. No, se jossain vaiheessa oli sitten seuraavan vuoden (eli viime) jouluna, kun en niitä aikaisemmin ollut jaksanut neuloa loppuun. Parempi myöhään kuin ei ollenkaan? 

 
Ohje: oma perussukka, 56 s, 3o 1n -joustin, hollantilainen kantapää, nauhakavennus
Lanka: Novita 7 Veljestä (689) ja Novita 7 Veljestä Raita (894)
Puikot: 3 mm
Menekki: En muistanut kotona punnita ja mökillä ei ollut digivaakaa, joten tarkka arvo jäänee arvoitukseksi.
Koko: 43


Halusin käyttää ruskean langan kokonaan loppuun, mutta en sen kummemmin tehnyt mitään laskutoimituksia sen varmistamiseksi. Olisi kannattanut vähän suunnitella, kävi nimittäin niin, että lanka loppui kesken jo toisen sukan kantapään kohdalla. Ajattelin, että ei siinä mitään, puran vain aloitukset pois ja neulon loppulangasta pienet pätkät tilalle. Tulipahan sitten todettua sekin, että aloitusreunan purkaminen ei käy kovin helposti (eikä tarvi jatkossa sitä langanpäätä kovin pitkästi päätellä). Lopulta poimin raitalangan ensimmäisen kerroksen puikoille ja purin ruskean pois viimeisestä kerroksesta alkaen. Sukat tuli valmiiksi, mutta en taida kokeilla toista kertaa tuota kikkaa.

Koska olisi ollut vähän huijausta antaa edelliseksi jouluksi luvatut sukat seuraavana jouluna lahjaksi, aloitin muutamaa päivää ennen joulua neulomaan toista paria. Entisessä elämässä (eli ennen lasta) olisin varmasti saanutkin sukat parissa päivässä valmiiksi, mutta nyt ei pysty samalla tavalla paneutumaan pelkkään puikkojen heilutteluun, kun pitää yrittää pysyä tuon vauhtivekaran perässä, ennen kuin se tipahtaa tv-tasolta tai keittiöjakkaralta... Niinpä sukat valmistuivat vasta tammikuun puolella, ja eilen vein ne uudelle omistajalleen.

 Ohje: perussukka, 56 s, hollantilainen kantapää, sädekavennus
Lanka: Novita 7 Veljestä (009)
Puikot: 3,5 mm
Menekki: 168 g
Koko: 43

Näihin sukkiin kokeilin varmaan paria kuvioneuletta ennen kuin keksin tämän, joka ei sekään sitten kovin kaksinen ollut, kun ei kunnolla edes erotu, mutta tuollaista salmiakkikuviota se on olevinaan. Ja olipahan jotain mielenkiintoa neuloa vartta, kun en halunnut pelkkää sileääkään tehdä tuohon resoreiden väliin, enkä myöskään joustinneuletta koko varteen. Lanka on jotain 7 Veljeksen kampanjaväriä, jota aikoinaan hamstrasin seitsemän kerää neuletakkia varten. Tein muistaakseni takakappaleen ja etukappaleita puoleen väliin, kunnes en enää halunnutkaan sellaista neuletakkia ja purin tekeleen. Onpahan taas yksi kerällinen neulottu pois varastoja täyttämästä, mutta vielä riittää muutamaan sukkapariin. Ehkäpä neulon niistä muutaman vuoden tauon jälkeen jollekin sivarille sukat.

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Harmaa kauluri

Otsikoinnin aatelia...

Mies hukkasi vanhan kaulurinsa ja pyysi tekemään tilalle uuden. Tällä kertaa toiveen toteuttaminen ei kestänyt kolmea vuotta, vaan ehkä pari kuukautta maksimissaan. :P

Harmittavaisesti Novita ei enää valmista tuota Luxus Cloudia, josta edellinen kauluri on tehty. Niinpä jouduin keksimään tilalle korvaavan langan, ja tieni vei Lumoavaan Lankaan. Värivaihtoehdot olivat aika rajalliset, joten päädyin tähän harmaaseen. Vasta myöhemmin minulle selvisi, miksi tuotteet olivat muistakin hyllyistä aika vähissä: liike lopettaa toimintansa. En ole pitkiin aikoihin käynyt neuletapaamisissa tai muutenkaan lankakaupoissa, mutta harmittaa silti. Onneksi Ouluun on avattu uusiakin putiikkeja, joissa en tosin niissäkään vielä ole ehtinyt vierailla. Lankamaailma on lisäksi autoilijan kannalta mielestäni aika huonolla paikalla, kun parkkipaikkaa voi olla vaikea löytää.



Lanka: Garnstudio DROPS Merino Extra Fine (05)
Puikot: 3,5 mm
Menekki: 116 g
Muuta: 96 silmukkaa, 9,5 cm resoria, 12 cm sileää, 2 cm resoria

Ekaa kertaa neuloin tätä lankaa, tai merinovillaa ylipäätään, ja eipä se nyt niin kummoista ollutkaan. Ehkä odotukset olivat liian korkealla. Lanka nitisi puikoilla ja tuntui - uskaltaakohan näin edes sanoa - vähän kuin akryyliltä. Mutta jospa valmis neule säilyisi hyvännäköisenä pidempään kuin keinokuidusta neulottu, ja oli se ainakin ihanan pehmoinen, lämmin, eikä kutittanut. Neulepinnasta tuli aika peltiä 3,5 mm puikoilla, mutta ei liian tönkköä kuitenkaan, ja on ainakin lämmin. Itsellekin täytyy kyllä jossain vaiheessa kauluri neuloa, tosin omaani haluan pidemmän kauluksen, toisin kuin mies, joka ei halua paksua taitosta kaulalle. Lainasin tätä miehen kauluria kävelylenkillä, ja itsellä meinasi posket jäätyä kipakassa pakkassäässä.


Kastelin kaulurin, ja annoin sen kuivua pyyhkeen väliin aseteltuna reunan rullaantumisen minimoimiseksi. Kuivuttuaan kauluri pääsi heti käyttöön. Sitten se ajelehti pari päivää vailla säilytyspaikkaa, kunnes keksin laittaa sen eteisen peilikaapin pohjalla olevaan koriin, johon on säilötty kaikkea muutakin epämääräistä. Hetken päästä menin kaivelemaan koria uudestaan - ja sieltähän se löytyi se hukkunutkin kauluri, ja olikin varmaan ainoa paikka koko huushollissa, jota ei oltu vielä tongittu läpi.