eikä neuloja langoistaan pääse.

tiistai 27. marraskuuta 2012

Isänpäiväpipo

Viime aikoina on tullut annettua aika vähän neuleaiheisia lahjoja. Viime jouluksi tarkoitetut villasukatkin sain valmiiksi vasta joku aika sitten, langanpäitäkään ei ole vielä päätelty. Niinpä tänä vuonna ajattelin aloittaa valmistelut ajoissa. Tämän pipon neuloin iskälle isänpäivälahjaksi, ja se oli valmis jo kahta viikkoa ennen!


Lanka: Novita 7 Veljestä (099)
Puikot: 3,5 mm
Menekki: 93 g
Muuta: 120 silmukkaa

Tässä pipossahan siis molemmat puolet ovat oikeita puolia, ylläolevasta tykkään itse enemmän. Olen jo yhden Käänteisen iskälle antanut, senkin isänpäivälahjaksi pari vuotta sitten. Iskällä on aika iso pää, joten tällainen malli sopii varmasti, kun reunaa voi kääntää mielensä mukaan. Joustinneuleen ansiosta voi silmukoitakin laittaa varmuuden vuoksi vähän enemmän, eikä pipo siltikään lörpötä ikävästi. Iskän iho ei myöskään kutia herkästi, joten neuloin pipon omista varastoista löytyvästä Seiskaveikasta. Miehellekin olisi tarkoitus oma tällainen tehdä jossain vaiheessa, mutta jostain vähemmän kutittavasta langasta.


Kuvat napattiin nopeasti kännykällä, juuri ennen piponvientireissua. Oli pakko laittaa vielä tuo alempi kuva, kun pojalla on niin mahtava ilme. :D Ei ole vielä ihan kaikki Bloggerin ominaisuudetkaan hallussa, kun vasta nyt hoksasin, että saahan noita kuvia vähän suurennettuakin.


ps. Edellisessä postauksessa unohtui mainita, että vihreiden villahousujen lähtötilanne oli tämä. Kissa oli päässyt vähän antamaan lempeä ihanille hahtuville...

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Villahoususankari

Meillä käytetään pääsääntöisesti kestovaippoja, ja yrityksen ja erehdyksen kautta löysimme itsellemme sopivimman kombinaation: sisävaippa ja kuorena villahousut. Pikkuvauvana paras sisävaippa oli taiteltu harso, nyt isompana sisätäyttövaippa. Jonkin verran meillä on myös taskuvaippoja, mutta kyllästyttyäni jatkuviin ohivuotoihin käytetään niidenkin kanssa ohuita villahousuja varmuuden vuoksi.


 Niinpä niitä villahousuja on sitten pitänyt neuloa ihan tarpeeseen, vaikka muuten ei olisikaan kauheasti neulotuttanut. Toiset on viihtyneet puikoilla pidempään kuin toiset, jos ihan akuuttia tarvetta ei ole ollut. Tällä hetkellä ei ole tarvetta uusille pöksyille, tosin yhdet pitkälahkeiset olisi kiva tehdä. Olen ihastunut Tiuhtis-ohjeeseen, joten muita ohjeita en ole edes testannut, pois lukien jo ennen pojan syntymää neulotut yhdet housut (esitelty vanhassa blogissa), jotka muuten mahtuvat edelleen tuolle hoikkeliinille.


Lanka: Aade Lõng Heie + nyöri 7 Veljestä
Puikot: 4 mm & 4,5 mm
Menekki: 48 g
Koko: S

Näistä ei mitään erityistä mainittavaa tule mieleen, ovat jo käytöstä poistuneet, kun jäivät pieniksi.

 Lanka: Novita Puro kanervikko (801)
Puikot: 4 mm & 4,5 mm
Menekki: en muistanut punnita, vajaa 2 kerää
Koko: L 

Housut on olleet käytössä jo aika pitkään, keväästä asti, joten käytön jälkiä alkaa näkyä. Lanka on huopunut erityisesti kosteimmalta kohdalta eli haaroista ja nyppyjäkin on tullut kovasti. Tätä samaista lankaa ois vielä 9 kerää, ja olin ajatellut tehdä niistä itselleni jotain isompaa kuin huivin tai pipon, mutta liekö vaivan väärti. Aikaisemminkin olin kyllä kuullut, että Puro nyppyyntyy tosi herkästi, mutta nyt se on myös omin silmin todettu. 

 
Lanka: Ruskovilla Hahtuvalanka + nyöri 7 Veljestä
Puikot: 4 mm & 4,5 mm
Menekki: vajaa 100 g, pieni nöttönen jäi jäljelle
Koko: L

Ruskovillan hahtuva oli virolaista paksumpaa, joten näistä tuli aika suuret. Vyötäröresorikaan ei jousta samalla tavalla kuin esimerkiksi Purosta neulotuissa pöksyissä, joten sen saa tarkasti asetella vaatteiden alle, ettei ole ihan kurtussa. Näitä käytettiinkin hinnä yövaipan kanssa, mutta nyt yökestoilun jäätyä pois jäävät odottelemaan pojan kasvamista. Nämäkään ei enää pakasta vedetyn näköiset ole, kun vasta nyt sain aikaiseksi kuvata, enkä jaksanut alkaa erikseen sitä varten pesemään.

 Lanka: Evilla Preyarn + nyöri 7 Veljestä
Puikot: 4 mm & 4,5 mm
Menekki: 53 g
Koko: L

Kuten jo aiemmin mainitsin, meillä käytetään myös taskuvaippojen kanssa villahousuja, koska eräänä päivänä mittani tuli täyteen siinä vaiheessa, kun olin jo neljättä kertaa vaihtamassa pojalta vaatteita, kun vaippa oli falskannut haaruksista. Kun kosteussulkua tarvitaan lähinnä jalanteiden luona, riittää pöksyiksi vähän ohuemmatkin yksilöt (toki nämä toimivat myös sisävaipan kanssa). Ohuemmasta langasta huolimatta tuli näistäkin aika suuret, eli M-kokokin olisi voinut olla passeli sekä näissä että ylemmissä pöksyissä.

 Lanka: Novita Puro ilo (873)
Puikot: 4,5 mm & 5 mm
Menekki: 96 g, kaksi kerää käytetty kokonaan
Koko: L
  
Löysin kaupan poistolaarista kivan näköisen Puro-kerän, ja myöhemmin olin ostavinani samaa väriä lisää toiveissani tehdä ne pitkälahkeiset housut. Eka kerä olikin sitten jotain ihan muuta, joten ne kaksi muuta käytin kokonaan näihin. Ei olisi tämänkään pitänyt tulla minään yllätyksenä, mutta olin vähän pettynyt värien käyttäytymiseen. Ensimmäisessä kerässä meleerattujen osioiden toisena värinä oli pinkki (mistä pidin enemmän), mutta toisessa sitten yllättäen tunkkaisempi ruskea. Olisihan tämän voinut tarkistaa jo keriä ostettaessa, mutta eipä tullut mieleenkään. Onneksi ei ollut mikään isompi työ kyseessä, ja villahousut muutenkin ovat vaatteiden alla piilossa. Puikoiksi otin näihin housuihin puolta milliä isommat kuin muissa housuissa, juurikin noiden edellisten Puro-pöksyjen huopumisen takia.

No niin, nyt on blogi polkaistu kunnolla käyntiin pienen pöksypläjäyksen myötä. Esittelyä odottavat myös mm. isänpäiväpipo ja lähes vuosi sitten käytössä ollut kastemekko. Pyrin palailemaan linjoille piakkoin!

Puhtaalta pöydältä

Viimeisen vuoden aikana neulomisaika ja -into ovat olleet melko kateissa. Valmistunut on lähinnä pieniä neulomuksia tarpeeseen - villahousuja ja sukkia. Ei ole ollut aikaa kuvata valmistuneita töitä, saati varastaa pientä hetkeä bloggaamista varten. Olen tipahtanut kärryiltä koko käsityöblogimaailmasta (enkä vähiten sen takia, että Google Reader on päättänyt omatoimisesti hävittää kaikki lokakuun alkua vanhemmat lukemattomat postaukset, eli todella ison osan), ja olen kaivannut sitä. Nyt olen päättänyt pitää huolen siitä, että päiväjärjestyksestäni löytyy omaa käsityöaikaa säännöllisin väliajoin. Ufoutuneet työt ovat alkaneet huudella laatikostaan, ja uusiakin on aloitettu ja saatu valmiiksikin.

En halunnut enää jatkaa vanhaa blogiani, joten päätin perustaa uuden. Tervetuloa siis kaikki vanhat ja uudet tuttavuudet, toivottavasti löydätte tänne!