eikä neuloja langoistaan pääse.

maanantai 15. helmikuuta 2016

Seeproja

Palailtuani takaisin blogimaailmaan bongasin useammankin Niina Laitisen suunnitteleman sukkamallin, jonka halusin päästä neulomaan. Ensimmäisenä puikoille pääsivät Rim Socksit ja toisena nämä Seeprasukat.


Projekti: Seeprasukat
Lanka: Novita 7 Veljestä (099) ja 7 Veljestä Viidakko (801)
Puikot: 3,5 mm Novitan koivupuikot
Menekki: 105 g
Koko: 40


Nämä sukat neuloin uusilla suosikkipuikoillani eli Novitan koivupuikoilla. Ainakin omistamani bambupuikot ovat makuuni vähän turhan taipuisia, ja nuo koivuiset ovat kivan jämäkät, mutta silti metallisia "pehmeämmät" ja miellyttävämmät. Muuten neuloin ohjeen mukaan, mutta kantapään tein omalla tavallani eli vahvennetun neuleen nurjalla puolella. Ja joko jalkani on kasvanut viime vuosina tai sitten käsialani on tiiviimpää kuin ohjeessa, sillä sekä näihin, että aiemmin neulomiini Rim Sockseihin minun piti neuloa muutama ylimääräinen kerros, että ne sopivat omiin jalkoihini, jotka ovat siis ainakin joskus olleet kokoa 39 niin kuin ohjeen sukatkin. Näihin tein kaksi ylimääräistä kerrosta mustalla ja neljä seepralla ennen kärkikavennuksia. En taaskaan pyrkinyt kohdistamaan raitoja, vaan ennemminkin olisin toivonut sukista enemmän erilaisia keskenään, mutta aika samanlaiset ne silti ovat. Omin sukat heti itselleni, ja tykkään niistä tosi paljon. :)

Kuvia oli tarkoitus ottaa enemmänkin, mutta nämä vain nappasin nopeasti ennen sukkien käyttöönottoa, ja nyt sukat ovat jo sen verran nuhjaantuneet ja kissankarvaiset, että en enää viitsi kuvata. Haluaisin ottaa parempia kuvia, ja olisihan meillä oikein järjestelmäkamerakin sitä varten, mutta tässä elämäntilanteessa ei ole aikaa panostaa tämän enempää, jos haluaa joskus saada jotain esiteltyäkin ja vieläpä jotain esiteltävää neulottuakin, joten nämä kännykän ajastimella keskellä yötä sinne päin räpsäistyt kuvat saavat kelvata. :D



Seeprasukkien jäljiltä seepralankaa jäi vielä noin yhdeksänkymmentä grammaa jäljelle. Halusin käyttää sen mahdollisimman pian kokonaan pois, kun viime aikoina on tullut hamstrattua niin paljon uusia lankoja, vaikka entisiäkin on laatikkokaupalla. Halusin piristää sukkia erivärisellä resorilla, kantapäällä ja kärjellä, ja jämälaatikosta seepralangan kaveriksi valikoitui pinkki Seiskaveikka vuodelta 2008. Pikku hiljaa tulee näitä vanhojakin lankoja tuhottua pois...


Projekti: Jämäseeprat
Ohje: perussukka 48 silmukalla, hollantilaisella kantapäällä ja leveällä nauhakavennuksella
Lanka: Novita 7 Veljestä (525) ja 7 Veljestä Viidakko (801)
Puikot: 3,5 mm Novita koivupuikot sekä 3,5 mm KnitPro Karbonz 15 cm puikot
Menekki: 120 g
Koko: 41


Näitä sukkia neuloin osittain myös toisilla uusilla tuttavuuksillani, hiilikuituisilla KnitPron Karbonzeilla, jotka ostin Lankamaailmasta samalla, kun vein sinne nuo monta vuotta sitten neulomani sytomyssyt eteenpäin toimitettaviksi. Otin puikot huvikseni 15 cm mittaisina, kun olen pitkään halunnut sellaisiakin testata. Ihan kiva neuletuntuma oli näilläkin, mutta vielä en ole valmis hylkäämään kaikkia vanhoja 20-senttisiä puikkojani ja vaihtamaan näihin. ;) En etukäteen tiennyt, miten tuo seepralanka käyttäytyisi yksinään, ja toivoin kuviosta ehkä vähän jotain epämääräisempää kuin noin selkeää raidoitusta, mutta ihan kivathan näistä noinkin tuli.

Ensin tarkoituksena oli neuloa sukat varpaista ylöspäin, jotta saisin varmemmin käytettyä seepralangan kokonaan. Tykkään kuitenkin enemmän perinteisestä neulontatavasta ja ajattelin, että tehdään sitten vähän isommat sukat, jos ei muuten meinaa lanka loppua. Seurasin vaa'an avulla, kuinka paljon lankaa menee varteen ja kuinka pitkä varsi siinä vaiheessa on, ja alkoi näyttää siltä, että vartta saa neuloa vaikka kuinka pitkästi, ellei halua teräosan olevan kokoa 43 ->. Aloitin sukat 48 silmukalla, ja omaan jalkaan nämä ovat ihan sopivat, vaikka pohkeen kohdalla ei olekaan enempää silmukoita. Nilkan kohdalla saisi itse asiassa olla muutama vähemmänkin, kun on pelkkää sileää neuletta eikä joustinta. Teräosasta sukat ovat itselleni hieman isot, joten veikkaan, että sukat ovat noin kokoa 41. Näistä tuli kyllä niin kivat, että tekisi mieli pitää nämäkin itselläni, mutta en kyllä tarvitse enempää sukkia. Lähipiiristä en tiedä ketään noin isojalkaista, mutta toisaalta kapeapohkeista jolle nämä kävisivät. Varsia voisi kyllä pitää myös alas rutattuina, jolloin ei pitäisi kiristää pohkeesta. Täytynee laittaa nämäkin lahjalaatikkoon odottelemaan, josko niille sopiva käyttäjä löytyisi.

6 kommenttia:

  1. Tosi ihanat nuo seeprat ja jämäseepratkin.

    VastaaPoista
  2. Kummatkin sukat ovat tosi kivan näköiset, mutta enempi tykkään noista pinkillä lisällä tehdyistä.:)

    Minä olen muuten kai niin tottunut metallisiin puikkoihin, että kaikki kokeilemani bambuiset ym. puiset tuntuvat liian heppaisilta. Lisäksi niistä napsahtelee kärjet helposti poikki. Hiilikuituisia kokeilin, mutta näen niillä vain vaaleita värejä tehdä, kun kaihi hämärtää näköäni sen verran. Metallisista valitsen mieluiten Addin puikkoja.

    VastaaPoista
  3. Kivoja sukkia. Itse en oo tykänny tuosta viidakkolangan "kuvioinnista", mutta tuolla seeprasukan mallillahan siitä tulee näköjään hienot. Pitääpä pistään korvan taakse tuo malli :)

    VastaaPoista
  4. Molemmat sukat on kivoja, alemmat ehkä väreillään miellytti enemmän. Olen sun blogissa eka kertaa ja liityin lukijaksikin. Ois niin kiva jos haluaisit tulla vasta vierailulle Aurinkokujallekkin.

    VastaaPoista
  5. Ovat kyllä hyvännäköiä molemmat sukkaparit!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!